Kenelle kirjoitan?

Kirjoittaminen ei ole helpottunut vaikka ensimmäinen teksti onkin jo julkaistu. Puhuin ongelmasta Super Marion kanssa ja hän ehdotti suuressa viisaudessaan, että kirjoittaisin ikäänkuin pojilleni. Olin valitellut, että vaikka kirjoittaminen itsessään tuntuu hyvältä idealta, en ymmärrä ketä minun elämäni saattaisi kiinnostaa. Toisaalta en ole mikään päiväkirjatyyppikään. Teen oikeastaan asioita vain porukassa. Kaikelle tekemiselleni pitää olla joku todistaja ja "taputtaja".  Jos siis kirjoitelmani kiinnostaa muutamaa muutakin ihmistä tulen olemaan positiivisesti yllättynyt. Huomaan myös unohtaneeni täysin mm. pilkkusäännöt ja yhdyssanat. Sitä se monikielisyys teettää. Ehkäpä lukaisen jonkin kielioppia for dummies tiivistelmän jostain, ehkäpä en...

Siispä, rakkaat poikani. Olette nyt (tai siis jossain aikuisuuden kynnyksellä) lukijoitani. Kerron teille vähän elämästämme ajalta jota ette myöhemmin tule muistamaan. Printtaan vaikka nämä kirjoitelmat aikanaan paperille ja ojennan teille lakkiaispäivänänne syntymäpäivänne Helsingin Sanomien kanssa. Jos ne Helsingin Sanomat siis selviävät niinkin pitkän ajan kaapissamme. Pariin otteeseen ovat jo melkein siivoutuneet pois kun Super Mario on tehokkuuspuuskassaan tyhjentänyt kaappejamme. Tämä siis edellyttää sitä, että te todellakin opitte myös suomenkielen. Hirveän usein maailmalta Suomeen lentäessäni näen lapsia kaksikielisistä perheistä, jotka näyttävät vastaavan vanhemmilleen vaikka nyt sitten saksaksi, vaikka äiti puhuisi heille Suomea. Toisaalta olen huomannut, että vaatimukseni hyvälle kakkosäidinkielentasolle on laskenut. En voi odottaa, etteikö lapsillani olisi ainakin pieni aksentti suomenkielessään. Uskon myös, etteivät he tule itse juurikaan kirjoittamaan suomea. Tonton puhuu nyt mielestäni vähintäänkin yhtä hyvää suomenkieltä kuin kaksivuotiaat yksikielisten perheiden lapset puhuvat. Ellopellolla tilanne tulee luultavasti olemaan toinen riippuen siitä, minkä kielen lapset keskinäiseen kommunikaatioonsa valitsevat. Olisin yllättynyt jos se olisi suomi.

Lisäsin tähän loppuun vielä kuvan Ellopellosta lentämässä kukkaniitun yllä. Kun isoveli nukkuu on pikkuveljellä tilaisuus vähän seikkailla.