tiistai 15. heinäkuuta 2014

Futisfanit

"Schland o Schland, wir sind von dir begeistert..." Soitin eilen yhdelle maailmanmestari Mariolle, en sille joka potkaisi voittomaalin, vaan sille joka oli kyseistä maalia varten matkustanut Berliiniin voidakseen katsoa sen tärähtämistä Argentiinalaisten verkkoon Brandenburgin aukiolla. Puhelimeen vastasi möreä-ääninen mies. Hauskaa oli ollut. Tai siis ne ensimmäiset yli sata minuuttia ei niinkään hauskaa vaan karmean jännittävää, mutta yksi-nolla-johdon jälkeen saksalaiset olivat riehaantuneet täysin. Kertasimme puhelimitse pelin vaiheet ja tunnelmamme kussakin tilanteessa. Kerroin poikien katsoneen pelin mummolassaan. Ilta venyi siis meilläkin pitkäksi. Ellopello halusi itsekin pelata jalkapalloa ja juoksi pienen vaaleanpunaisen muumipallon perässä ympäri olohuonetta. No mummi hieman avusti pientä palloilijaa pystyssä pysymisessä. Poika oli kuitenkin täysin lumoutunut lajista. Ei ollut mummilla asiaa istua hetkeksikään.

Olemme kasvattaneet rasvapeitteitämme talven varalle mummin mustikkapiirakalla ja mokkapaloilla. Aina kun mahassani ilmenee pieni vapaa kolo täytän sen välittömästi jollain herkkupalalla. Ukki on järjestänyt meille illoiksi rantasaunan ja olemme siis hikoilleet ja pulikoineet sydämemme kyllyydestä. Säät ovat olleet aivan mahtavat. Minulla on projektinani Bobin siivoaminen joka etenee verkalleen. On kuitenkin paljon mukavampaa köllötellä sohvalla vanhempieni passattavana. Poikien tätikin on paikalla eli lastenvahdeista ei ole pulaa. Täti on kuitenkin ihmetellyt miten on mahdollista pärjätä kahden lapsen kanssa yksin. Kumpikin vaatii jatkuvasti huomiota ja meteli yltyy hirmuiseksi jos jompi kumpi pääsee tylsistymään. Kävin äitini kanssa pyörähtämässä parissa outletissa (Lappeenrannasta löytyy monien suomalaismerkkien outletit venäläisiä turisteja varten) ja takaisin tullessani kuulin Tontonin heittäneen jonkinlaisen voltin Robinin Boomkah biisiä tanssiessaan. Ellopellokin oli hytkynyt innoissaan musiikin tahtiin. Täti oli kuitenkin helpottuneen oloinen voidessaan palauttaa ainakin pienemmän pojista syliini. Meidän kanssa hengailu ei taida kenellekään ainakaan vauvakuumetta aiheuttaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti