Super Mario ist ein Berliner

Kävimme nauttimassa Mäntyharjun kesätunnelmasta ja ystävistämme siellä. Pyörähdin myös mesenaatti-Ellopellon kanssa Taidekeskus Salmelassa ihmettelemässä suomalaisten taiteilijoiden maalauksia isompien poikien nukkuessa päiväuniaan. Harvinaisen moni teos sai taidearvostelusysteemissäni huimat kaksi pistettä (En osaisi itse tehdä ja laittaisin seinälleni). Pidin erityisesti Pekka Parviaisen ja Kia Taegenin maalauksista. Ellopello piti mielipiteensä omana tietonaan.

Mäntyharjun mökillä Super Mario pääsi upealle keskiyön veneajelulle. Aamulla herättyään han ajoi Bobin, minut ja pojat Lappeenrantaan ja jatkoi itse rautateitse matkaa Helsinkiin ja sieltä ilmateitse Berliiniin. Aika monta eri kulkupelia yhden vuorokauden aikana. Toivottavasti Saksan joukkue osoittaa yhtä suurta päättäväisyyttä ja intoa illan pelissä kuin heidän suurin faninsa. En varmaan oikein itse kestä katsoa peliä. Tiedän kuinka hermostunut perheemme pääsakemanni on. Pienemmät musta/puna/kulta (niin todellakin kulta - ei keltainen kuten voisi olettaa) väristen pelaajien kannattajat tuskin ovat moksiskaan päättyi peli miten päin tahansa.

Poikien ja heidän isovanhempiensa kanssa kävimme tänään lihapiirakalla ja vohvelilla Lappeenrannan satamassa. Tonton huomasi telineeseen kiinnitetyn pelastusrenkaan ja kysyi mitä sillä tehdään. Vastasin, että se heitetään avuksi jos joku tippuu veteen. "Missä se Joku nyt on?" kysyi Tonton. Vastasin että me olemme kaikki jokuja. Toisen joku on jonkun toinen.