Upea Granada

Olemme Granadassa jonne tulimme nähdäksemme kahden viikon perhelomallamme vähän muutakin kun uima-altaan ja Suomi-baarin. Meillä on täällä vuokrattuna asunto viideksi yöksi. Jopa Super Mario ja minä olemme jättäneet omat sänkymme Bobissa voidaksemme viettää enemmän aikaa yhdessä vanhempieni kanssa. Ja mikäs tässä on ollessa, puitteet ovat kohdallaan. Asunnossa on upea parveke jolla voi grillata ja josta voi ihailla Sierra Nevadan vuoria. Vain huoneistoon pääsy oli ongelmallinen, vuokraemäntä ei puhunut sanaakaan englantia ja tähän mennessä olen hyväksynyt, etten minä todellakaan puhu espanjaa. Oli paljon säpätystä korotetuin äänenpainoin kun (luultavasti) riitelimme siitä oliko maksu mennyt suoraan netin buukkaussivuston kautta, vai kuuluuko meidän maksaa yöpymisemme käteisellä. Kun Super Mario lopulta liittyi pieneen debattirinkiimme ja katsoi rouvaa tiukasti silmiin sanoen "No cash" oli koko ongelma yhtäkkiä poistunut. Mitään ongelmaa ei koskaan ollut ollutkaan. Olimme hieman hölmistyneitä. Mistä ihmeestä me sitten juuri riitelimme? Kyseessä lienee pitkän miehen auktoriteettilisä...

Granadan ja kenties koko Espanjan päänähtävyys on Alhambran palatsialue, jossa turisteja riittää niin paljon, että liput on varattava kuukausia etukäteen. Joitain lippuja on kuitenkin saatavilla aamuisin jonottamalla ja näin Super Mario myös teki. Hän heräsi aamukuudelta jonottamaan ja palasi asunnollemme lippuviuhka kourassaan. Olin äärettömän iloinen ja yllättynyt, olin nimittäin jo kuopannut haaveeni pääsystä palatsialueelle. Vierailu todellakin kannatti. Arabien rakentamat puutarhat ja palatsi ovat sanoinkuvaamattoman upeita! Muutenkin Granada on mielestäni yksi Euroopan kauneimmista ja mielenkiintoisimmistä kaupungeista. Jos aikaa riittää kannattaa lukaista hieman Andalucian maurihallitsijoista.

Tonton on unohtanut vieraskoreutensa isovanhempiaan kohtaan ja uhmaa nyt senkin edestä mitä jätti uhmaamatta yhteisen lomamme alussa. Ellopello puolestaan on ikionnellinen kun mummi on jaksanut kävellyttää häntä niin paljon. Pojan jalat ovat vielä makaroonia, mutta into kävelyyn on kova. Myös ensimmäiset haparoivat konttausaskeleet on nyt otettu. Maailmassa on niin paljon nähtävää, ettei kaikkialle millään ehdi ryömimällä!

Kuvia latailen tänne myöhemmin, ne ovat yhä kameran muistikortilla.