Kööpenhamina

Kööpenhamina on kiva kaupunki. Ellopello rakastaa Kööpenhaminaa niin paljon, että söi kokonaisen kaupunginosan kartalta. Lastenvaunuissa oli tarjolla rusinapullaa tai Kööpenhaminaa ja poika valitsi jälkimmäisen. Nyt meillä ei enää ole asiaa kaupungin luoteisosiin. Tonton puolestaan pääsi katsomaan elämänsä ensimmäistä marionettiesitystä. Hän valitsi itselleen paikan eturivistä paikallisten päiväkotilasten seasta ja istui koko näytöksen ajan kiltisti hievahtamatta. Me vanhemmat ja pikkuveli istuimme taempana ja nautimme esityksestä mekin. Kävimme myös ihmettelemässä Christianian hippikommuuni kaupunginosaa. Tuli ajatus, että olisimme olleet paikasta enemmän innoissamme kuusitoistavuotiaina. Nyt lastenvaunuja työnnellessä olimme ehkä väärässä paikassa väärään aikaan. Jokatapauksessa mielenkiintoinen alue. Muutenkin Kööpenhamina on mukava paikka. Kiva pohjoismaisen-eurooppalainen tunnelma. Tanskalainen design on kaunista ja ihmiset näyttävät hyviltä. Vastaan tulee useita komeita viikinkejä, joilla on vaaleat hiukset ja tumma iho. Silmien sininen väri jotenkin maagisesti korostuu rusketusta vasten. Miehet ovat pukeutuneet hyvin ja näyttävät vakavilta. Samoin naiset. Naisetkin ovat kauniita ja tyylikkäitä ja vakavailmeisiä. Kel onni on se onnen kätkeköön taitaa olla paikallinen motto. Aivan kuin katu olisi muotinäytöksen lava. Kaikki kahvikupista lähtien on järjettömän kallista. Minua myös häiritsee jatkuva valuutan kanssa pelaaminen. Pitäisi olla parempi kertotaulussa.