Tanska

Terveisiä Tanskasta! Oikeastaan emme ole nähneet vielä Tanskasta muuta kuin Saksaan johtavan tien. Koska lautta rantautui aivan Etelä-Tanskaan päätimme koukata Saksan puolella tankkaamassa kaasupullomme. Kaasupullot ovat siinä mielessä takapajuisia kapistuksia, ettei niillä ole mitään kunnollista eurooppalaista standardia, vaan jokaisella maalla on omanlaisensa pullot. Tämä vaikeuttaa tietenkin meidänkaltaisten kiertolaisten menoa. Vaikka syötävää onkin yllinkyllin saatavissa Skandinaviassa, on hintataso Saksaan verrattuna sen verran tyyris, että tankkasimme kaappimme täyteen ruokaa ja erityisesti juomaa täällä rajalla. Täältä löytyy samantapaisia rajakauppoja kuin Suomen ja Venäjän raja-asemilla.

Vaikka meillä olikin kauniisti sanottuna eriävät käsitykset tarvittavan suklaan ja kalasäilykkeiden määrästä, olimme lopulta molemmat tyytyväisiä omiin ostoksiimme. Salmiakkiakin olisi ollut tarjolla, mutta päädyin lopulta ostamaan vain lakritsipiippuja, joita tarjosin myös Tontonille. Hän oli haltioissaan. Super Mariota yökötti jo hajukin. Hän oli sen sijaan vastuussa juomahankinnoista ja ilmestyi automme ovelle hakemaan minua ja kallisarvoista suomalaista passiani kassalle. Kassaneiti oli kieltäytynyt myymästä pantittomia tölkkejä saksalsaiselle ja sanonut tarvitsevansa pohjoismaalaisen ostoksia maksamaan. Mieheltäni oli kuulemma kulunut hetki kunnes oli tajunnut löytävänsä helposti omasta autostaan yhden sellaisen.

Aamu 2 Tanskassa: Nyt olemme nähneet Tanskaa jo vähän enemmän vaikka kerrottakoon, että kommentoin yhdessä vaiheessa ikkunasta näkyvää maisemaa näin: "Tanskassa ei ole mitään.". Super Mario vastasi että Suomessa on vielä vähemmän mitään. Minä jatkoin syväluotaavaa analyysiäni näin. "No Suomessa voi ajaa satoja kilometrejä "metsätunnelissa", täällä näkyy vain peltoa". Tällaisia älykkäitä keskusteluja me käymme lastemme nukkuessa kun meillä kerrankin on tilaisuus jutella rauhassa. Keskustelun taso laskee entisestään lastemme ollessa hereillä kun saamme toimia päätyössämme erotuomarina. Ellopello alkaa olemaan jo hyvä vastus Tontonille. He kinastelevat jok'ikisestä esineestä jonka jompikumpi sattuu ottamaan käteensä. Eilen taisteltiin esimerkiksi Ellopellon lippinakista (lippalakki) ja purulelusta. Kumpikin täysin hyödyttömiä isoveljelle. Lippinakki on vauvakokoa ja purulelu on vain muovinen rengas, josta ei vajaa kolmivuotiaalle paljon iloa irtoa. Paitsi jos veli sattuu juuri tekemään ensimmäisiä hampaitaan. Silloin purulelu on yhtäkkiä koko auton mielenkiintoisin kapistus. Meillä siis huuto ja mekastus jatkuvat. Onneksi parkkeerasimme Bobin yöksi erään Tanskalaisen pellon laidalle. Vehnäpellon kärpäsiä ei haittaa meteli.

Aamu 3: Eilen näimme vähän lisää Tanskaa. Tonton pääsi päivällä upealle hiekkarannalle leikkimään ja juoksemaan rannan pikku aallokossa. Pitkän matkaa ajettuamme päädyimme viettämään illan ja viimeyön Kööpenhaminan Espoossa. Kauniita omakotitaloja meren rannalla. Juopottelimme kumpikin laiturilla jonkin purjehdusklubin edustalla yhden reppuoluen. Emme ole vielä vaihtaneet yhtään valuuttaa. Onneksi meillä on tällainen omavaraistalous. Eilen Super Mario halusi kuulla mitä olin kirjoittanut edellisaamuna. Hän huolestui suomalaisten ystäviensä luulevan ettei hän arvosta Suomea. "Suomessahan on vaikka mitä". "No niin Tanskassakin on". "Älä silti jätä tuota tekstiä sinne!". "Ei sitä kukaan tosissaan ota". "Mikset kirjoita jotain kaunista?"."No mitä sitten?"."No vaikka siitä pienestä sisiliskosta jonka näimme?". Selvennyksenä tähän loppuun nyt sitten: Super Mario pitää Suomesta ja hänestä siellä on kaunista ja mukavaa. Minusta Tanskassakin on vaikka mitä ihanaa, esimerkiksi jättiläismäisiä siltoja, maailman onnellisimpia ihmisiä ja pikkuruisia sisiliskoja.