Ruotsi jatkuu

Ruotsi, oi ihana Ruotsi! Saat melkein anteeksi senkin kerran kun itkin vuoksesi erästä jääkiekon olympiafinaalia katsossani. Olen suorastaan hurmioitunut. Täällä on kaupassa kunnollinen leipäosasto. Tarjolla on jopa Fazerin ruispaloja! Olimme Super Marion kanssa einestaivaassa eräässä paikallisessa supermarketissa. Perunasalaattia, hernekeittoa, sitä ruisleipää tietenkin, punajuurisalaattia, mustikkasoppaa. Ihan mitä ikinä osasin toivoakaan. Maisemat ovat samanlaiset kuin Suomessa. On järviä, puutaloja, metsätunneleita.

Toissapäivänä satuimme parkkeeraamaan erään paikallisen "Kouvolan" keskusaukiolle. Pikkuhiljaa parkkipaikka täyttyi äärimmilleen ja viereinen puistoon kerääntyi hieman alle parikymppsiä nuoria joilla ilmeisesti oli joku juhlagaala alkamassa. Oi miten kauniita he olivatkaan pitkine juhlamekkoineen ja mustine pukuineen. Hiuksia oli letitetty ja nutturoitettu ameriikan malliin. Mekot kimaltelivat kesäauringossa. Nuoret hehkuivat elämäniloa. Heitä kuvattiin ja tuijotettiin. Me arvostelimme linnanjuhlien tapaan heidän pukeutumistaan ja pohdimme riviin kuvattaviksi järjestäytyneiden nuorten tulevaisuuden näkymiä. Joukosta erottui teinifilmeistä tutut stereotyypit. Oli luokan friikit yhdessä ryppäässä. Priimustyttö silmälaseineen varovaisen huonoryhtisenä. Voittajatyyppi leveine harteineen juuri sopivan viileän hymynsä kanssa. Hänellä oli jo selkeä urapolku nähtävissä jonkun keskikokoisen firman hallituksessa. Oli ruskettunut tervehenkinen urheilijatyttö ja luokan suurisilmäinen kaunotar joka hymyili salamavaloissa. Heillä oli kaikilla maailma avoinna. Nyt on heidän aikanse tehdä ratkaisuja jotka vaikuttavat siihen mitä heidän elämänsä näyttää minun ikäisenäni. Opiskelupaikka ja sopiva puoliso. Onnea matkaan ajattelin!

Oma matkamme kuljetti meitä erään järven rannalle, jossa vietimme noin vuorokauden. Järvi oli pieni mutta syvä ja kalaisa. Sen rannalla oli useita pikkuruisia laitureita, paikallisen kalastusseuran rakentama mökki ja yleiseen käyttöön tarkoitettu laavu jossa mekin grillasimme iltapalamme ja lounaamme. Ympäröivä metsä oli ihana mäntymetsän ja koivikon sekoitus. Järven ympäri kulki neulasten pehmustama polku, mustikan raakileet odottivat myöhempää kesää. Aurinko paistoi, me rakensimme käpylampaita, Tonton tepasteli rantakaislikossa ja minun sieluni lepäsi. Aamupäivällä järvelle ilmestyivät kalastusseuralaiset perheineen farmarimallisine Volvoineen. Oli uskomattoman kotoisaa kuinka he aktiivisesti väistivät katsekontaktia kanssamme ja olivat kuin meitä ei olisi ollutkaan. Jos kävelimme metsäpolulla vastaan vastasivat he kyllä "hej" hihkaisuumme, mutta muuten olimme heille ilmaa. Tältä ulkomaalaisista varmasti tuntuu Suomessa. Sama aktiivinen muuallepäin tuijottelu on jatkunut bensa-asemilla ja leikkipuistoissa. Hienoa, me suomalaiset emme olekaan maailman ainoa introverttikansa! Ei täälläkään halata vastaantulijoita.

Nyt olemme Jönköpingissä. Illalla täällä oli jonkinlainen ruotsalainen "schlager" tapahtuma. Leikkipuistossa Tonton pääsi paikallisten lasten kanssa minikaruselliin. Kävimme ostamassa lisää leipää ja jonossa takanamme seisoi nolostunut tiukkaan kokovartalohaalariin pukeutunut zombie. Hän ja hänen munkkikaverinsa olivat matkalla joihinkin teemabileisiin. Mukava kesäilta kaupungissa. Ruotsi on kiva maa.

(Kun lataan tämän nettiin olemme jo jossain ihan muualla)