Suomi

Suomi. Olemme Suomessa! Suomi! Luovutimme, emmekä ajaneetkaan Haparannan kautta Rovaniemelle. Yöttömät yöt ovat täällä etelämpänäkin ja joulupukkia näkee ensi talvena. Ajaminen oli muuttunut työksi ja lomafiilis alkoi olla kadoksissa. Oli parempi valita oikotie ja alkaa nauttimaan taas matkanteosta. Otimme siis lautan Umeasta Vaasaan. Saimme ihailla Merenkurkun saaristoa yksin laivan kannella keskiyön valossa. Maagista. Nyt olemme Vaasassa ja kiire on kadonnut. Seuraavaksi ajamme luultavasti rannikkoa pitkin etelää kohden. Seuraava pidempi pysähdys tulee olemaan Tampereella missä meillä on kavereita moikattavana. 

Eilen Vaasan torilla melkein itkin liikutuksesta. Vaasalaiset olivat jotenkin niin ihanan nukkavieruja. Pienen torikahvilan edessa soitti kaksihenkinen bändi. Paikalliset istuivat lippalakeissaan ja tuulitakeissaan muovisilla puutarhatuoleillaan ja kuuntelivat agentshenkistä hieman melankolista rautalankamusiikkia. Ihmiset olivat totisen näköisiä, mutta silti hyväntuulisia. Super Mario joi kupin kahvia, ja minä imin itseeni suomitunnelmaa. En ole koskaan ennen ollut Vaasassa ja silti tuntui kuin olisin tullut kotiin.