Neuvokkaana lapsena hän tietenkin usemmiten keksii jonkun hyvän syyn miksei voinut pysyä sängyssään. Eilen illalla eräs näistä lukuisista syistä oli Fredi-nallen katoaminen. Raahasin poikani takaisin hämärään huoneeseensa, hapuilin sängyn tyyny- ja peittokasasta ensimmäisen käteeni sattuneen pörröisen esineen ja sanoin pingottuneella äänensävyllä "olepa hyvä, tässä Fredi-nalle, nyt pää tyynyyn!" ja poistuin huoneesta. Eipä mennyt kauaakaan kun syyttävän näköinen pikkupoika käveli jälleen kerran ulos huoneestaan joululahjaporo kainalossaan; "Ei tämä ole Fredi, tämä on JOKU HIRVI!"
Myös ennen niin leppoisa Ellopello on nostanut vaatimustasoaan ja volyymiaan huomattuaan, ettei tässä maailmassa, tai ainakaan tässä perheessä, pärjää jees-miehenä. Kokkaan, siivoan ja kirjoittelen blogia tätä nykyä enimmäkseen yksikätisesti. Onneksi Super-Marion puolen vuoden mittainen vanhempainvapaa alkaa pian (maaliskuun alussa). Naapurimme kysyikin olemmeko jo kuinka pitällä reissuvalmisteluissamme. Vastasin että matkailuautossamme on uudet verhot, mitäpä sitä muuta enää tarvitaankaan?
Kuvassa kaverukset Tonton ja Fredi keväällä 2012.
Voi Annakaroliin tätä sun blogia on niin viihdyttävää ja ihanaa lukea! Istun täällä yliopiston hiljaisessa tietokoneluokassa ja meinasin tukehtua kun pidättelin parin kohdan kanssa naurua. Kyllä äitiydestäkin pitäis vaan jakaa jotain urhoollisuusmitaleja ;)
VastaaPoistaEn tiedä paljastatko mutta mua jäi kovasti askarruttamaan että mikä nimi teidän pikku Ellopellolle piti alunoperin tulla..? Kuulin myös ex-anopilta että Emil on siellä ihan suosituimmasta päästä? En ollut tajunnut sitä ollenkaan ja täälläkin se näemmä on alkanut kasvattaa suosiotaan.
Kiitos palautteesta! Ihanaa että joku viihtyy lukiessaan :) Ellopellosta tuli melkein Leo.
Poista