Kasoja ja laatikoita

Elämme muuttolaatikoiden keskellä. Tehtävänämme on nyt pakata kaikki yksityiset tavaramme laatikoihin säilytettäviksi kellarissamme reissumme ajan seuraavat puoli vuotta. Auntoomme on muuttamassa siksi aikaa suomalais-ghanalainen perhe kolmen lapsensa kanssa. Nyt emme siis voi enää jänistää. Jätämme alivuokralaisillemme tietenkin kaikki huonekalut ja keittiövälineitä, peittoja, jotain leluja ja muuta heille käyttökelpoista tavaraa. Silti tuntuu, että pakattavaa on reilusti. Hankalinta on arvioida mitä otamme mukaan, mikä tulee kellariin ja mistä olisi iloa näille alivuokralaisillemme.

Pyrin ottamaan mukaan reissullemme vain sellaisia vaatteita, jotka kokonsa puolesta ovat nyt suurehkoja lapsillemme, jotta ne kestäisivät käyttökelpoisina ensi syksyyn asti. Meillä on tietenkin erittäin rajoitetusti tilaa vaatteille ja muille matkatavaroille. Eilen lajittelin poikien vaatteita kasoihin a) sopivia matkalle b) liian pieniä Tontonille mutta tulevat möhemmin käyttöön Ellopellolle ja c) liian pieniä Ellopellolle. Kasaan c päätyneitä vaatteita hypistelin käsissäni erityisen pitkään. Kuka mahtaa olla niiden seuraava käyttäjä? Säästäisinkö ne vai antaisinko tai myisinkö eteenpäin? Jotenkin noihin vauva-ajan vaatteisiin kiintyy aivan erityisesti. Vaatteet ovat ikäänkuin taulun raamit, koko olemus muuttuu kun ne vaihtaa.

Olen todella huono shoppailija ja vaatekaapistani löytyy vielä muutamia "aarteita" suoraan 90-luvulta. Super Mario yrittää välillä päästä eroon lumpuistani ja löydän usein roskiksesta jonkin kauhtuneen paitani. Aion ottaa mukaan reissullemme pahimmat hirvitykset ja pidän niitä muutaman kerran matkalla Espanjaan ja heitän pois. Sitten minun on yksinkertaisesti pakko ostaa itselleni jotain uutta. Päivitän edes raameja vaikka itse taulussa olisikin vielä enemmän retusoitavaa.